Kuinka luottaisimme enemmän sotepalveluihin?

Hyvinvointialueiden vaikeudet, haasteet ja vaivalloinen rämpiminen vievät nykyään lähes kaiken mediatilan, kun julkisuudessa käsitellään suomalaista sotea. Keskellä alueiden vaikeita päätöksiä kuulee myös huolta ja pettymystä huokuvia näkemyksiä siitä, ettei “julkiseen soteen voi enää mitenkään luottaa”. 

Luottamus terveydenhuoltoon on tosiaan tutkitusti Suomessa heikentynyt. Kansalaispulssi-kyselyn mukaan julkiseen terveydenhuoltojärjestelmäämme vain vähän luottavien osuus on nelinkertaistunut vuosien 2021–2024 aikana. Epäilevien osuus on paisunut neljästä prosentista jo 17 prosenttiin.

Ei ole ihme, että vaikeiden säästöpäätösten myötä luottamus on ollut koetuksella. Luottamus horjuu helposti niukkenevien resurssien aikoina, jollei sitä pyritä aktiivisesti vahvistamaan. 

Alueet eivät ole onnistuneet vakuuttamaan kansalaisia työnsä tärkeydestä. Tämä on harmillista, sillä hyvinvointialueet kuitenkin hoitavat ja turvaavat päivittäin suomalaisten hyvinvointia ja elämää. Alueet ovat ratkaisemassa palveluillaan lukuisia inhimillisiä kriisejä ja helpottamassa huolta terveyden tai hyvinvoinnin järkkyessä.

Auttavan käden tarjoaminen on erityisen tarpeen, kun hätä yllättää. 

Hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin ja tekevät toimia suomalaisten sote- ja pelastuspalveluiden takaamiseksi. Tätä elintärkeää kehitystyötä on jatkettava määrätietoisesti. Vaikuttavuutta lisäävät keinot, kuten digitaaliset terveyspalveluratkaisut, hoidon jatkuvuus ja palvelusetelien hyödyntäminen tukevat alueita muutostyössä. 

Vähemmälle on toistaiseksi jäänyt luottamus ja sen määrätietoisempi vahvistaminen. Luottamusta on syytä rakentaa perusterveydenhuollon turvaamisen ohella myös uudenlaisella avoimuudella ja viestinnällä. 

‍

‍

Heikentynyttä luottamusta on myös paikattava vastuullisella päätöksenteolla. Kun hyvinvointialueiden perustoiminta on rakennettu tehokkaaksi, vapautuu enemmän rahaa ja resursseja suunnattavaksi palveluihin ja hoivaan.Sotessa olisikin nyt annettava asiakkaille uusi laatulupaus. Alueen on turvattava hoitotakuun noudattamista ja sujuvampaa hoitoonpääsyä. 

Tästä määrätietoisesta otteesta ja näistä tavoitteista ei ole varaa lipsua.

Satsaukset osallistavaan viestintään, palveluihin pääsyyn ja avoimuuteen tarjoavat enemmän onnistumisen avaimia hyvinvointialueen päättäjien ja viranhaltijoiden käsiin.

Tärkeää on myös antaa terveydenhuoltoalan ammattilaisille aikaa kohdata potilas ja huomioida hänen vaivaansa riittävän ajan kanssa. Asiakkaiden on oltava ykkösinä hyvinvointialueiden strategioissa tulevalla nelivuotiskaudella. Oli vaiva tai murhe millainen tahansa, asiakkaan on voitava luottaa hyvinvointialueen apuun. 

Lopulta vain luottamusta palauttamalla suomalaiset uskaltavat turvata arkeaan ja elämäänsä hyvinvointialueiden varaan. Mikäli luottamuksen peruskivi murenee entisestään alueiden alta, on kaikkien suomalaisten hyvinvointi koetuksella.